Sunnuntaiaamuna herättiin neljältä aamulla valmistautumaanja tekemään eväitä, mun henkinen stressi oli sillon saatanan kova. Olin kymmentä yli neljän jo ihan paniikissa, että en saa ikinä meikattua tarpeeks nopeesti ja hyvin, kun olin päättäny, että noin puoli kuudelta me lähdettäis ensin tosta keskustaan ja siitä kävellen Glorialle.
Asiahan ei tietenkään menny niinkun piti, koska sitten tossa pysäkillä tajuttiin, että spårvagneita ei kulje niin aikaiseen, seuraava olis menny vasta jälkeen kahdeksan. Mun hermot oli kuolla siinä vaiheessa, vaikka sei ehkä ulos näkynykään kunnolla.
Lähdettiin kulkemaan Aleksis Kiven katua sitten eteenpäin keskustaa kohti ja mietittiin vaihtoehtoja ja kaikkea tällasta. Bussit ei olis kulkenu siihen aikaan ja taksin tilaaminen olis maksanu sen 5€ + matkamaksu, eikä me nähty missään taksiasemiakaan. Lopulta kuitenkin päädyttiin soittamaan se taksi, johon emni kyllä myös oma aikansa, koska käveltiin ainakin puol kilometriä ennenkun jostain löyty joku katu, jossa luki nimi niin, että voitiin ohjaistaa taksi paikalle.
Se siitä sitten saapu ja päädyttiin Glorialle jo kello kuudelta, jollon jonotus oli vielä kiellettyä. Lähdettiin hillumaan lähiympäristöön ja nähtiin poliiseja, jotka myös tuli kyselemään meiltä, että oltiinko nähty millon joku Viron rekisterissä oleva auto oli saapunu. Vastattiin, että se oli ollu siinä jo sillon, kun saavuttiin paikalle.
Vähän vaille puol seitsemän lähdettiin kävelemään jotain katua pitkin ja nähtiin siellä kaukana kirkon vieressä jotain roikkumassa ilmassa talojen välissä. Ne oli sitten loppujenlopuks paitoja, jotka oli sidottu yhteen ja ripustettu sellaseks vähän seitin näköseks paskaks siihen talojen väliin, nätti oli!
Palattiin Glorialle ja siellä olikin sitten jo tuttuja; Jenni, Jasmin ja Roosa ja mikä Anna olikaan, en ikinä muista nimeä, mutta mannix. XD Siihen jäätiin niiden kanssa sitten hillumaan siihen asti, että virallinen jonotusaika alko ja jonoja alettiin muodostaa.
Se olikin sitten melkonen sekasorto! Ennen nimittäin ilmeisesti Glorian alueeseen ei ollu kuulunu Syöpäjärjestön puoleinen katu, mutta nyt se oli sitten sen aluetta ja siinä ei saanukaan sitten odottaa ennen seitsemää ja sitten tien toiselle puolelle ja pankin viereen muodostu omat ryhmänsä, josta ei syntyny tietenkään mitään hyvää. Lopulta sitten seittemältä molemmat ryhmäytymät käveli oven eteen ja kasautu siihen jotenki todella oudosti, minä jäin suosiolla vähän kauemas siitä lössistä ja päädyin kuitenkin aika lähelle ovea loppujenlopuks. Jonon alkupäässä oli kauheeta kiistelyä kaikesta ja J-RockSuomi ei ilmeisesti ollu edes paikalla siellä selvittelemässä ja neuvomassa. Siinä se sitten vähän tasaantu se tilanne ja käytiin hengaamaan siinä, mä olin joutunu eroon omasta porukastani, mutta tuurilla sain kuitenkin Pinjan sitten siihen just samaan kohtaan ja hengasin sitten sen ja Petran kanssa siinä. Lisäks muutamaa hetkeä myöhemmin siinä sitten Kristakin mut bongas, kun sen takana olin siinä jonossa ja yhdistettiin meidän porukat isoks yhteiseks leiriks.
Siinä me aikamme istuttiin ja vähän sitä jonoa peruutettiin ja kaikkea, mutta koko ajan sillä etulössillä oli siinä tilanne, kun kukaan ei oikein halunnu liikkua kun ilmeisesti pelättiin paikan menettämistä ja näin. Meillä oli siinä hiukan kauempana sitten kuitenkin tosi kivaa ja Petra oli älyttömän mukava, vaikka jotenkin odotin siltä sellasta ylimielistä elitistiasennetta!
Mun meikit valu siellä koko ajan, kun mun silmä sitten ilmeisesti onkin tulehtunu tai ainakin allerginen jolleki aineelle, jota käytän, koska huhhuh mikä turvotus ja yäk. Meikkasinki siinä yhessä vaiheessa varmaan yli puol tuntia ja laitoin huulipunaakin, jota kehuttiin monta kertaa seksikkääks. XD Mutta toisaalta se väri kyllä onkin pirun seksikäs ja ihana, harmi ettei mulla ollu sivellintä mukana, niin olisin sen paremmin saanu siihen vielä.
Koko jonotuksen aikana ryntäilin kauheesti ympäriinsä, mutta alussa pysyin aika hyvin paikallani kyllä. Siitä yhestätoista eteenpäin mä sitten ravailin pitkin jonoa ja tapasin tuttuja ja uusia ihmisiä ja kävin nukkumassa toisella puolella, kun siihen paisto kivasti aurinko ja mulla oli tosiaan vähän kylmä hameessa ja sukkahousuissa, vaikka mulla olikin takki päällä. Takki, joka niin mahtavasti kyllä sopi mun tyyliin, ah<3
Siinä jossain vaiheessa siellä kierteli joku amerikkalainen(?) bloggaaja, joka otti musta kuvan ja teki mun kanssa videohaastattelun, kun se tykkäs niin kamalasti mun tyylistä ja hiuksista ja kaikkea. Ah, se oli niin kiva ja sit olin typerä ja sekosin englantini kanssa. XD Se kysy multa, että how long have you been waiting in this line-up ja minä vastasin, että kolme vuotta. XD Koska reagoin heti, kun se oli sanonu how long have you been waiting ja oletin, että se meinaa, että kuinka kauan oon oottanu D'tä Suomeen. Siinä sitte naurettiin se oma aikamme ja sain lopulta korjattua, että aamukuudesta oon oottanu täällä, se oli yllättyny siitä. XD
Siinä sitten lopulta jono saatiin kunnolla muodostettua niin, että myös se etupää oli sellanen jono, eikä mikään kasa ihmisiä. Siinä jossain kuuden maissa, kun nimmaritilaisuuden liput jaettiin, tutustuin Erikaan ja johonkin toiseen tyttöön ja Adamiin, joka oli vaihtari Kanadasta! Erikan kanssa leikittiin känniläisiä hetki ja ne laulo mulle jotain Pirates Bay-lauluja ja kaikkea. XD Sillä oli älyttömän ihanan vaalea iho, kun se oli laittanu ihan vaaleeta meikkivoidetta ja kaikkea! Ja vampyyrihampaatkin oli tunkenu suuhunsa, ne oli kyllä hienot<3
Niiden kanssa hengasin koko loppujonotuksen, joka kesti sen pari tuntia melkein, koska keikka myöhästy itessään puoli tuntia. Sisälle kun pääsin, vein tavarat äkkiä narikkaan ja kävin ostamassa itelleni kaks levyä, loput rahat tungin sitten sukkahousujen sisään, kun ei taskujakaan ollu. XD
Salissa pääsin tosi hyvälle paikalle, vaikka olinkin jonossa aika kaukana ovesta ja mua ennen oli sisään tullu jo vaikka kuinka paljon ihmisiä. Olin lavalta katottuna melko keskellä, mutta kuitenkin vähän oikeella, just Tsunehiton edessä siinä kivasti. Riviä en osaa sanoa, koska se vaihteli keikan aikana koko ajan, lähinnä kuitenkin tokassa ja kolmannessa rivissä olin ja näkyvyys oli älyttömän hyvä, mutta uskallan uskoa, että se johtu kuitenkin mun pituudesta ja siitä, että mun ympärillä oli paljon lyhyitä ihmisiä. XD
Juttelin siinä parin randomin kanssa niin kauan, että keikka alko. Juteltiin mm. siitä, kuinka se kannustushuuto, jossa taputetaan ja huudetaan bändin nimeä, nopenee aina niin pirun nopeasti. Koska se on meinaan ärsyttävää, on jotnekin tosi typerän kuulosta, kun ihmiset alottaa, että "D, D, D, D!!!" ja sit se on jo alle minuutin päästä ohi, kun tahtia ollaan nopeennettu heti niin paljon. Tietysti jokaisen oma mielipide, mutta mä tykkäisin enemmän nopeentaa hitaasti ja huutaa kauan sitä.
Lopulta keikka alko ja intro oli aivan ihana. XD Der König Der Dunkelheitista oli tehty introks joku pop/elektro/disco/etc-versio, joka oli älyttömän heiluttava. Sieltä ne sitten asteli lavalle, Hiroki ensimmäisenä, Tsunehito toisena, Hide-zou kolmantena, Ruiza neljäntenä ja tietysti Asagi viimeisenä. Tsune oli niin neiti. XD Sillä oli jopa tekorinnatkin, jotka oli isommat kun mun aidot, siinä vaiheessa aloin nauraa. XD Se myös taputti ihanan neidisti, suloinen oli<3
Keikka alko intron oikealla versiolla, joka oli niin sävähdyttävä, että mun oli todella vaikea pidättää kyyneleitä, joita olin pidättäny heti intron alusta lähtien. Jotenkin oli niin kauheen vaikee tajuta, että se bändi, joka on aina ollu mulle yks tärkeimmistä (med -OZ-, CoF ja Slayer), oli tosiaan mun edessä ja mä näin ne ja kuulin sen musiikin niin välittömästi. Mä en oo ikinä reagoinu noin vahvasti keikkoihin, en ikinä. Sitäpaitsi Asagilla oli jumalauta raippa kädessä. Helvetti, jäädyin, kun se otti sen jostain esiin. Tuijotin vaan sitä raippaa ja Asagia ja olin sillee "ö__ö mies, anna se raippa mulle". Muun muassa rakastin sitä, kun se piiskas sitä lattiaa ja ah, vitun pornoa<3
Keikka meni siinä, Taiyou Wo Okuru Hi oli ihana ja kaikki muutkin, ne soitti Sleeperin ja Toki no Koen ja Muku Naru Bara no Inorin ja In the Name of Justicen ja omg paljon muitakin kappaleita, oikeastaan kaikki, mitä halusinkin niistä, mitä voi olettaa soitettavan. Lisäks mä niin liikutuin siitä, kun ne oli päättäny soittaa FOllow'n ja Asagi juonsi sen sanomalla, että se on meidän kappale, koska sehän on tehty ajatellen Suomen hankia ja jotai revontulia tai jotain tällastahan se on sanonu haastattelussa. XD
Night-Ship "D" oli hieno kokemus. Mä katoin siinä ympärilleni muutamaan otteeseen ja tajusin, että todella moni oli opetellu sitä tanssimaan edes jotenkuten, mikä oli kauheen hienoa. Mä en ollu vielä siinä vaiheessa ostanu lippuja itelleni, koska ostin ne vasta keikan jälkeen, joten jouduin tanssimaan vaan käsieni avulla. Levyt tungin siinä vaiheessa reisieni väliin, kun molempia käsiä kuitenkin tarvitsin, joten kerrankin oli siitä hyötyä, että sisäreidet on leveät ja on kuitenkin jotain voimaa jaloissa ja hyvä tasapaino, että sain ne pidettyä siinä paineessa kunnossa ja turvassa.
Sen biisin loputtua tuli se hetki, jollon mun kaikki muurit jotenkin murskaantu ja aloin itkeä ihan täysillä. Tsune heitti sen plektran suoraan mun otsaan. Siis oikeasti, suoraan mun otsaan, josta se sitten tippu pornosti tohon mun rintojen väliin, josta sen sain käteeni.
Mä aloin ihan tosiaan itkeä siinä vaiheessa. Yritin huutaa ja laulaa mukana, mutta se oli harvinaisen turha ja säälittävä yritys, kun vaan paruin siellä rivien välissä ja kattoin lavalle, kun ne siellä hillu ja olin iha aksjdfalksj, koska olin niin sekasin siitä. Itkin valehtelematta yli puol tuntia vielä sen jälkeenkin, kun olin niin onnellinen ja nautin ihan täysillä siitä musasta. Se oli jotenkin outo tilanne, kun en kuitenkaan oo oikeasti itkeny koskaan keikoilla, koska giruja ei lasketa. Siellä se nimittäin tosiaan johtu ihan vaan siitä valvomisesta, kuumeesta, fyysisestä kivusta, ahdistuksesta ja siitä koko sen jonotuksen ajan kestäneestä kylmyydestä.
Takas D'hen!
Kun keikka oli kestäny sen päälle puoltoista tuntia, D päätti lähteä lavalta. Sitten siihen tuli joku niiden staff-ihminen ja jotain todella huonolla englannilla selitti, että D on pahoillaan, kun ne oli joutunu alottamaan keikan ennenku kaikki oli päässy sisälle ja että D rakastaa meitä. Sitten se kerto, että jos me huudetaan tarpeeks kovaa, niin niillä on meille joku yllätys.
Siitähän tietysti alko kauhee huuto, mun korviin särki ihan älyttömästi sen ajan. XD Mutta sitten alko soimaan taas se introkappale!
Se oli niin suloista, olin ihan liikuttunu! Ne ihan oikeasti soitti keikan alun uudestaan, että kaikki kuulis sen<3 Kuultiin siis ainakin Der König Der Dunkelheit ja Taiyou Wo okuru Hi kahdesti, jonka jälkeen sitten ne taas lähti ja me huudettiin ne vielä takasin uuteen encoreen. Se oli jotain niin hienoa.
Lopulta sitten se keikka loppu ja mä lähdin narikkaan ja ostamaan vielä jotain pienä kamaa ittelleni. Noh, mun pieni kama olikin sitten loppujenlopuks juliste, lippusetti ja keikkatoppi, joka on hirmuisen pieni, mutta suloinen. XD En mä tätä muutenkaan yksikseen pitäis, joten ei haittaa tää pienuus ollenkaan. Me myös itkettiin ihan hysterian partaalla siellä salissa heti keikan jälkeen, se oli jotenkin nii aslfj. Emmi mm. makas maassa ja kaikkea, minä paruin siinä vieressä oikein kauniina.
Siinä sitten alko nimmarijonon muodostus lappujen järjestyksen mukaan ja kun jono oli valmis, olin ihan varma, että kaikki saa nimmarit.
Näin siinä vielä nopeesti muutaki tuttuja, kuten Erikaa ja se vähän naurahti mulle, kun olin vähän levinneen näkönen. XD Mun meikit oli ihan oikeasti, kirjaimellisesti pitkin kasvoja.
Vitun edustava kuva ja ilme, mutta toi antaa vähän suuntaa siitä, miltä näytin. XD Tää on otettu ihan illalla, kun olin jo kerenny pyyhkiä pahimmat rannut pois, eli voitte vaan kivasti kuvitella, miten helvetin edustava olin siellä, kun kättelin D'n jätkiä. XD Ja mun huulipunat ei siis suinkaan oo tossa kulunu pois tai mitään<3
Siihen nimmaripöydille päästyäni menin ihan sanattomaks ja aloin taas itkeä ja sössötin niille vaan jotain "Yhyhyhyh something you're so great and omg I loved your solo and please come back pleaseplease!" Hiroki katto mua vähän säälivästi ja kiitti oikein kovasti, kun kehuin sen sooloa<3
Asagi vähän naurahti mun meikelle, samoin Ruiza ja Tsune. Se muuten kätteli niin ihanan jotenkin vahvasti ja mä niin pidän sen käsivarsista, sellaiset haluan itsekin.
Ja tähän väliin pitää muuten ihan näin keskeyttääkseni koko jutun kehua Ruizan käsisuonia! Koska oon niitä aina kaikista kuvista kattonu ihan innoissani, koska käsisuonet (vaikka Ruiza onkin mies, mutta vitun käsisuonet) ja nyt näin ne ihan oikeasti ja ne oli niin ihanat, herranjumala.
Ja takaisin asiaan, Hide-zoulle sitten pälätin hetken pidempään ko muille, koska sille mun oli aivan pakko sanoa, että se on ehdottomasti mun suosikkini D'stä. Se oli suloisen hämmentyneen näköinen ja kiitti kovasti ja sanoi, että mulla on hieno meikki... XD Se kätteli niin pitkään, olin ihan sydän kurkussa ja pillitin siinä, kun selitin, kuinka se on niin paras ja kaikkea. Yhdessä vaiheessa mä jopa luulin, että olis pitäny jo lopettaa kättely, mutta sitten se vaan vielä hetken ravisti mun kättä ja mä olin iha "Yhyy, kiitoskiitoskiitos<3" Se oli niin sulosta, kun ne kaikki kiitti englanniks, suomeks ja japaniks<3 XD
Itkettiin vielä senkin jälkeen hetki yhdessä, kunnes sitten soitettiin Emmin kanssa taas taksi ja päädyttiin sitten vihdoin takasin tänne kotiin. Syötiin hetki ahventa ja leipää ja sitä ennen otin ton kuvan itsestäni. Sit pesin meikit pois ja hampaatkin putsasin ja kaaduin sänkyyn. Nukahdin ihan heti. Tää on eka kerta, kun oon nukahtanu lähes välittömästi sänkyyn päästessäni ja sitäpaitsi tää on myös eka kerta puoleen pitkään aikaan, melkein ikinä, että oon nukkunu neljä tuntia putkeen heräämättä kertaakaan. Olen nyt aika pirteä, mutta kuitenkin väsynyt, koska sen neljän tunnin jälkeen sitte palasin taas normaaliin nukkumistapaani ja se ei ollut kivaa. XD
Aamulla lagattiin ehkä viis minuuttia ja sen jälkeen oltiin iha AÖKJDSAKÖJN!!!, vaikka normaalisti ollaan lagattu koko pirun aamu! Se oli myös niin erikoista tässä keikassa. Oltiin vaan viis minuuttia totally angst ja sen jälkeen ollaan oltu puoliangstisia, mutta kuitenkin ihan hypereitä ja selitettiin todella pitkään keikasta. Nyt puhutaan jo Oprahista sentään, ei pelkästä D'stä.
Mutta tässä oli tällainen pikainen päivitys, juuri nyt musta ei saa enempää irti, mutta eiköhän tässä oo tää pääpiirteittäin kuitenkin. Ihanaa oli, ihan mahtavaa, tätä ei pysty sanoin kuvailemaan mitenkään. Se oli D, se oli mahtavaa.
Thank you D, come back soon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti