Dying Message Tour 2012, D@Gloria, Helsinki 8.5.2012.

Yuganda daichi wo hanare hikari no mukou gawa e te ni ireta tsubasa de
mirai eigou kawaranai EDEN no kagayaki wa DIAMOND no namida

D was awsum. Taas kerran. Tällä kerralla myös Asagin ääni kuului koko keikan ajan toisinkuin viimeeksi. Tunnelma oli katossa ja itku herkässä, mutta tällä kertaa säästyin pahemmilta itkuilta, kun oli Mikaela seurana minua lohduttamassa siinä. Pikkuisia kyyneliä puski silmiin kyllä välillä ja muutama vierähti, mutta sitten hillitsin itseäni kuitenkin.

Koulussa olin ihan täpinöissäni kaikesta. Kaikkia varmasti kiinnosti ihan kamalasti se, kun selitin D'stä ja asunnosta, mutta mitäs eivät kieltäneet. Saivat sitten kuunnella koko päivän selostusta kaikesta turhasta, myös kuraattori. Meidän kuraattori on muuten ihana, tykkään siitä tosi paljon, vaikka oonkin käyny siellä jo pitkään. Se ei tee sitä samaa, mitä Kalevalan kuraattori teki; "Valitse näistä korteista joku, joka kuvaa sinun mielialaasi. Miksi valitsit juuri sen?" ...gah. Vihaan sellasta merjapaskaa.

Koulussa mulla kuitenkin loppui akku puhelimesta, enkä saanu Mikaelaa enää kiini sitten, kun piti sopia milloin se saapuu. (Mixutin löytyy täältä.) Olin sitten ihan paniikissa ja lainasin kaverin puhelinta, jolla viestitin Mikaelalle, että saapuiskin vähän aiemmin jo. Viesti ei mennyt tarpeeksi ajoissa perille.

Kolmosen liikenne oli ihan sekasin jo muutenkin, koska Auroransiltaa rakennetaan ja kaikki vuorot on myöhästelly saatanasti tässä lähiaikoina. Se oli kaikkein pahin päivä, kun Nordenskiöldinkatu oli muutamaan otteeseen ihan suljettunakin turvallisuuden vuoksi. Mikaela oli sitten varttia vailla yhden menny meidän pysäkille ja kolmoseen olikin ollu vielä 29 minuuttia. Minä en tätä tienny ja olin käskeny saapumaan koululle jo puoli yhdeltä. Mikaela oli kuitenkin niin viisas, että lähetti sitten mun kaverin numeroon viestin, että se myöhästyy.

Kuitenkin jotenkin jossain kohtaa tuli väärinymmärrys ja minä luulin, että Mikaela oli siinä kolmosessa, johon minä en ollu kerenny juosta koulun jälkeen ja lähdin helvetinmoisessa paniikissa ja kiireellä kympillä kohti Gloriaa. Sain kännykän auki hetkeksi ja laitoin Mikaelalle aina pätkissä pieniä ohjeita, että Iso Roobertinkadun pysäkillä pitää jäädä pois kolmosesta ja että siellä pitää pysyä, minä tulen hakemaan. Se oli kauheeta, oon aina ihan paniikissa kun ei saada yhteyksiä ja harhaillaan ympäriinsä. Kerrankin mentiin metroon ja Mikaela ei kerenny sinne ja minä olin jo soittamassa johonki hätäkeskukseen melkein, mutta onneks Mikaela sitten pääsi kuitenkin seuraavalla metrolla mun perässä. XD

Niin, se D. Pääsin sillä kympillä Kolmikulmaan ja juoksin eka kolmosen pysäkille Fredrikinkadulle, mahtava. Se on pitkä matka, uskokaa pois. Ainakin 500m. Sitten sain Mikaelalata viestin, että se onkin vielä Eläintarhalla! Olin, notta ...fuck ja lähdin kohti Gloriaa, jonne heivasin kamat ja soitin sitten Emmin puhelimesta Mikaelalle. Hengasin siinä hetken ja lähdin sitten käppäilemään uudestaan sinne kolmosen pysäkille ja matkalle mulle tarttui tuttu mukaan. Onneksi tarttuikin, koska helvetti, että Mikaelan saapumiseen kesti pitkään.

Kun Miksutin saapui, mentiin heti Mäkkiin syömään. Kuvia jonotuksesta ei otettu yhtään, koska meillä oli kylmä ja hytistiin siellä keskenämme kaukana laukusta. Olis ollu liian raskasta kurottautua pitkälle laukun luokse. Jonottaessa oli kuitenkin kivaa, oli mahtavaa nähdä vanhoja tuttuja, ihmisiä, joita tuntee jo entuudestaan. Oon niin epäsosiaalinen, että tää kouluvuosi on ollu mulle ihan tuskaa, kun on pitäny yrittää tutustua uusiin ihmisiin ja saada jotain kaveriporukkaa kasaan... Sain sitten tietää, että yks niistä vanhoista tutuista oli muuttanu tohon ihan lähelle! Pitänee alkaa hengata sen kanssa tässä, ei pidä jättää tilaisuutta käyttämättä :D

Mäkistä kun päästiin, jymhdettiin loppujonotuksen ajaks jonon etupäähän. Mulla oli rento fiilis, en tosin tiedä Mikaelasta, kun sille kaikki oli ihan tuntemattomia, vaikka oonkin niistä selittäny. Mutta kyllä sekin vähän puhui siinä, hieno tyttö oli hän♥

Kun ovia sitten alettiin availemaan, mentiin Syöpäjörjestön ovien eteen odottamaan, että jonon pää saapuis meidän luokse. Mentiin jonon hännille siinä vaiheessa, kun se oli enää yhden seinän mittainen, koska aurinko päätti siirtyä paistamaan sille puolelle katua. Meni silti pitkään päästä sisälle, mutta mikäs siinä, ei meillä kiire ollu, kun ajateltiin jäädä muutenkin taaemas salissa. Ei me eturiviinkään oltais päästy, kun päästiin paikalle vasta niin myöhään. Oli huomattavasti vähemmän ahdistavaa mennä rennosti sisään ja saada rauhassa laittaa kamat narikkaan, ostaa fanituotteita ja kaikkea. Molemmissa on puolensa, siinä ryntäilyssä ja tässä rennommassa tavassa. Jiirukeikoilla tää tällanen vielä toimiikin, koska porukkaa on suhteellisen vähän. Mekin nähtiin siitä meidän paikalta hyvin ja kun mentiin ihmislössin luo, oltiin kolmannessa rivissä. Pysyttiin silti vähän taaempana, koska siellä pysty seisomaan ihan rennosti ja heilumaan vähän.

Q&A oli ihana. Tosin en tykänny kysyjien englannista, suurimmasta osasta. Pinjalla onneksi on hyvä englanti, kun se kysyi, että voiko D vetää Edenin (ellen nyt ihan väärin kuullut, se oli ehkä Pinja, joka kysyi...). Poikien nya~t oli hauskoja ja vastaukset oli ihania. Tunsin suurta halua paijata Asagia, kun se puhui kissoistaan XD Samoin samastuin Hirokiin, kun se kertoi leikkivänsä nukkuvaa, jos ei saa unta.

Introbiisinä oli tänäkin vuonna teknoversio uudesta biisistä. Viime vuonna Der König Der Dunkelheit ja tänä vuonna Dying Message. Settilistakin oli melkolailla sama, muutama biisi oli vaihdettu sieltä täältä. Encoret nyt ainakin oli eri, Eden ja Day By Day. Mutta Kuonia ei vieläkään saatu kuulla. Se kun olis soitettu, olisin itkeny kyllä ja vuolaasti. Samoin mutavuoribiisi, Muku Naru Bara No Inori, olis valuttanu mun kyyneleitä. Mutta sentään Asagin ääni kuului, niinkuin jo kerkesin hehkuttaa.

Ja ah että oli ihana kuulla Huang Di ~Yami Ni Umareta Mukui~ livenä. Ja Night-Ship "D". Ja kaikki muut. Ja voi että halua takaisin. Nyt tuli ihkutusfiilis kyllä. Mutta keikka oli mahtava, ihana, täydellinen, hieno, wow. Ei sitä osaa sanoin edes kuvailla. Vaikka en riehunukaan siellä takana (niinkun eräät japsit...), nautin kuitenkin täysillä keikasta ja olin ihan mukana. Lauloin kaikissa biiseissä, osasin sanat täydellisesti, heiluttelin päätä ja persettä ja tanssin lipputanssia mukana myös. Mikaela ei sitä osannu eikä tanssinu, vaikka koetin kovin kannustaa mukaan siitä huolimatta, ettei se oo koskaan edes nähny koko tanssia.

Keikan jälkeen käveltiin ysin pysäkille ja lähdettiin kotiin. Sieltä sain näpättyä ensimmäisen kuvan koko päivänä. Nekin tosin heilahteli kaikki, koska mun käsi ei millään pysyny paikallaan, eikä kamerassa ees ollu vakautus päällä.

Oon paras kuvaaja ja posettaja ikinä. Duckface. Kattokaas nyt, mitä taidetta nää kuvat on.

Keikka oli, keikka meni, mulla oli ihanaa siellä taas kerran ja haluan sen takas. Oli mahtavaa nähdä ihmisiä ja nähdä D. Hide-zou, Asagi, Tsunehito, Hiroki, Ruiza ja Asagin raippa. Kuulla taas kaikki biisit livenä ja olla mukana heilumassa ja fiilistelemässä. Onneks pääsin, ei meinaan ollu ihan varmaa, että pääsisin koko keikalle edes paria viikkoa ennen keikkapäivää. Seuraavana taitaa sitten olla se Screw ensi kuussa, mikäli saadaan rahat kasaan. Antikutkin on tulossa Suomeen, en tosin niistä aio maksaa sitä 40€, mitä lipusta pyydetään, kun en koko bändiä oo koskaan kuunnellu. XD Hauskaa se silti olis, osaisin niiden tanssit ainakin.

Kiitos D, kiitos mahtavasta keikasta jälleen. Siitä tuli parempi, kuin viime vuonna, vaikka vaikea niitä nyt paremmuusjärjestykseen on edes laittaa. Sanoisin, että ainoat asiat, joka sai tän keikan viemään voiton, oli äänetoisto ja Eden. Palatkaahan pojat ensivuonnakin Suomeen, tai muuten tuun Japaniin teidän keikalle.

Kiitti ja kuitti, minä alan valmistautua yöpuulle tässä ehkä jossain vaiheessa. Tämä kone muutenkin lagaa, enkä saa lisättyä melkein mitään kuvia tähän merkintään. Lisäänpähän sitten taas myöhemmin vain. Korvat soi vieläkin.

P.S. Ostakaa joku mulle ompelukone, että pääsen ompelemaan Mikaelalle wanhojentanssimekon. Tässä olis halpa, vinkvink~