perjantai 18. toukokuuta 2012

An ocean soul.

Stuff I cannot talk about.

Tekis mieli purkaa ja selittää, mutten voi tehdä sitä saattamatta muita alttiiks pahalle. En voi ees tota ilmaista selkeämmin ilman, että paljastan mitä tapahtuu. Kyyneliä oon valuttanu tänään ainakin kahdesti, useammin kun viidesti ahdistunu äärettömän paljon ja tunnen, että mä en oo kotona. En mä täällä enkä muuallakaan koskaan oo oikein tuntenu olevani kunnolla kotona, ehkä joskus ihan pienenä, Vesannolla ja Keiteleellä vielä. Mutta tää on vielä erilaista, pahempaa.

Mä nään verta taas kaikkialla, enkä mä pidä siitä. Enkä mä voi edes purkaa tätä mihinkään, koska tää ei oo sellasta, ettei siitä seurais jotain huonoa. Oon vaan taas hiljaa ja kannan kaiken mukanani.

En mä tiedä mitä mä selitän, ei tätä voi kuitenkaan ymmärtää ilman kunnon selityksiä ja omia kokemuksia. Ihan sama minusta, oon vaan turha, paska huora.


Isä on täällä taas.

1 kommentti: