Ruokalistalla oli sinisimpukoita, nautaa osterikastikkeessa, lettuja mansikkakermarahkalla, valkosipulipatonkia, kreikkalaista salaattia, mansikkasorbettia ja boolia. Loppujenlopuks kuitenkin kävi ilmi, että simpukat oli pilalla, joten ne jäi pois. Vitutti. Tehtiin Mikaelan kanssa kaikki itse, paitsi salaatti. Lettujen paistossa myös auttoi äitin serkku. Mutta muuten kokonaan ihan itse♥
Naudan kanssa samaan pataan heitettiin mm. kevätsipulia ja herkkusieniä. Loppuvaiheilla, kun ne simpukat osoittautui pilaantuneiksi, tonne pääsi myös simpukoihin tarkoitetut sipulit. Mikaela leikkeli lihat, minä marinoin. Marinadiin tuli osterikastiketta ja mustapippuria, koska en alkanu hyydyttää kastiketta maissijauhoilla.
Siinä ne tirisee. Valkosipulin kuullotus öljyssä ja lihat marinoinnin jälkeen sinne, helvetin vaativaa.
Ja tuossa se on about valmiina. Laitoin kevätsipulit vähän liian aikaisin, joten ne mössääntyi, eikä näyttäny enää raikkaalta, my bad. Mutta aikalailla hyvää tuo oli, etten itse sanoisi. Ainakin tatit ja liha. :D
Siinä on mun eno, joka ottaa ruokaa.
Keitettiin myös parsaa.
Jos nyt hienostuneesti vielä suuntaa-antavan ohjeen tähän raapustaisin, se kuuluisi about näin;
osterikastiketta
mustapippuria
naudan ulkofileetä
kasvisöljyä
murskattu valkosipulinkynsi
viipaloituja herkkusieniä
viipaloitua kevätsipulia
kanalientä (vettä)
Määrästä en sano itään, koska senhän tekee just tasan iten itse haluaa. Mutta ensin kuitenkin tein marinadin lihoille, eli sekotin psterikastikkeen ja mustapippurin ja hieroin lihoja siinä. Efter 15 minuter lämmitin wok-pannun ja öljyn ja laitoin valkosipulit kuullottumaan. Tässä vaiheessa lihat messiin, niitä hauduttelin siihen asti, että ulkoa on ruskistunu, mutta sisältä puolikypsä, koska niin on oikein ja arvollista naudan ulkofilélle. Ihan lopuksi pataan päätyi herkkusienet ja kevätsipulit pilkottuina ja meidän sörsseliin sooloilun ansiosta vielä pilkottua sipulia. Me ei laitettu kanalientä, koska lihassa oli senverta nestettä itsessään, että se muodosti kypsyessään sinne sopivan nesteytyksen. Muuten olis olis ollu vaikea syödä riisiä, kun olis ollu niin vetistä litkua se kastike.
Siinä on koko komeus, riisi ja patonki on ulkona kuvasta, koska mummon pöydältä loppui tila. Salaatti on jaoteltu osiin sen vuoksi, että me ollaan, miten sen sanois, nirsoja. Osa ei tykkää salaatista, osa ei tomaatista, osa ei oliivista, osa ei sipulista etcetc... Takana näkyy toi wnb-punainen booli, siihen laitettiin 2l Lidlin Lemon-juomaa, 1l Juissin päärynäehujuomaa ja 2 Grandi Vadelma-pillimehua. Se on kylmänä hyvää, uskokaa pois.
Nyt päästäänkin jo jälkiruoan valmistuksen pariin.
Lättytaikina oli outoa, mulla se on aina helvetin paksua. Oon ehkä vähän american tässä suhteessa, kun tulee american pancakes mulla aina. Mutta nyt toi oli ihan heeeeeelvetin laihaa toi kastike. Mutta saatiin sitten letuistakin ohuita.
Miksu, Asta ja mansikat. Mä leikkelin mansikoita kahdeksaan osaan sillävälin, kun Mikaela söi niitä ja pelas heppapeliä, saatuaan lettutaikinan valmiiks.
Mikaela sekotti kerman, rahkan ja mansikat. Maustettiin niitä yhdessä soerilla ja vaniliinisokerilla. Kermavaahto on muuten parasta helvetin sokerisena ja parilla hyppysellisellä vaniliinisokeria. Fädärin neuvoja, ottakaa opiksi.
Hemmetinmoinen läjä kuvia, mutta siinä se jälkiruoka lopulta sitten oli. Söin sitä liikaa ja turposin, enkä sitten kestäny olla olemassa sen jälkeen enää, koska vatsa. Mikaela kävi nukkumaan, joten niin kävin minäkin. Illalla kuitenkin vatsa turpos lisää, koska oon tällanen paska. Se oli silti hyvää, vaikka lihottikin minua liikaa.
Syntistä paskaa, aijettä. Ja vaikka kaikki söikin helvetisti, ruokaa jäi vielä tän verran:
En oo muuten nelosluokan jälkeen ostanu äitille mitään lahjaks, enkä ees toivottanu hyvää äitienpäivää, mutta tällä kertaa joo, sekin on Mikaelan vika. Meinas tosin jäädä lahja antamatta, kun se idiootti alka käydä taas kerran ärsyttäväks. En vaan jaksa jokapäiväistä huutoa ja riitelyä ja ärsytystä, josta se ei ota ees kunnolla syitä ittelleen. Vitun idiootti marttyyripaska. Ostettiin sille kuitenkin enkelikoru, josta nappasin ihan nopeasti epäedustavan kuvan tätä päivitystä varten.
Sellaista siis meillä äitienpäivänä.
P.S. Euro Neuro don’t be sceptic, hermetic, pathetic, analphabetic. Tykkään Islannin edustajasta ihan älyttömästi, se on niin norden se biisi. Tänä vuonna on onneks paljon erilaisia edustajia ja kansanmusiikkivaikutteita, ei tartte kattoa sellasia puolialastomia naisia hillumassa ja laulamassa kopioita toisistaan♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti